Niinpä niin, tässä on mennyt taas päiviä ilman kirjoittamista. Siis ilman työkseen kirjoittamista.

Näin viime yönä unta, että olin kirjoittanut kirjan. Ja kustantajana oli Otava. Hohhoijaa, siihen kun joskus pääsiskin. En millään muista, mikä kirjan nimi oli tai mitä se edes käsitteli, mutta kansi oli melkein samanlainen kuin Juha Itkosen Kohti-kirjassa. Ehkäpä se on tullut alitajuntaani, kun eilen keskustelin erään ystäväni kanssa Itkosen kirjoista.

Niin, minun päiväni ovat menneet karhuista kirjoittaen... Heh. Niitä on näillä main nyt näkynyt ja ammuttu aika tavalla. No, kaksi vain, mutta kuitenkin.

Tänään on viimeinen työpäivä tällä viikolla. On ihanaa lähteä mökille ja olla kuin ei olisikaan. Heh, niinpä niin. Eli ruuanlaittoa ja muuta puuhailtavaa tavallista enemmän, mutta myös tavallista enemmän takkatulen ääressä nautiskelua ja omaa rauhaa. Myös metsässä samoilua, toivottavasti ei tule karhuja vastaan.