Työviikko alkaa olla takana. Tuntuu todella hyvältä!

Lähden siis kotiin ilman omantunnon kolkutuksia yhtään mistään. Huomenna on lasten voimistelukisat, joissa yritän olla apuna järjestelyissä parhaani mukaan. Ihme ja kumma, että osaan olla hermoilematta lasten kilpailusta. Kai se on niin leikkimielistä vielä tai sitten minulla ei ole kilpailuviettiä lainkaan. Veikkaisin jälkimmäistä.

Ja huomenillalla aion lähteä ystäväni kanssa ulos. Viime kerrasta onkin taas vierähtänyt neljä kuukautta. On ihan hauska päästä rentoutumaan ja vielä sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa saa olla täysin oma itsensä.

Hyvää ja rentouttavaa viikonloppua kaikille.